Tuloslehti 2018

Olemme siirtyneet uuteen ilmoittautumisjärjestelmään. Muutos ei vaikuta tai näy ulospäin. Mutta jos haluat saada tuloslehden 2018, niin muista lisätä osoitteesi ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittautuminen avataan 6.11.

Kesän 2018 ilmoittautuminen avataan  6.11.

Hinnat ovat

KILPASARJA
Kirkkoveneet, pienveneet (yksikkö, pari- ja vuorosoutu, erikoisveneet, kanootit ja kajakit)
55 €/henk. 31.12.2017 mennessä
60€/henk. 1.1.-31.5.2018
70€/henk. 1.6.2018 jälkeen

RETKISARJA
Kirkkoveneet, pienveneet (yksikkö, pari- ja vuorosoutu, erikoisveneet, kanootit ja kajakit)
67 € henk. 31.12.2017 mennessä
75 € henk. 1.1.-31.5.2018
85 €/henk. 1.6.2018 jälkeen

Soututoimiston aukioloajat muuttuvat

Soututoimisto palvelee vielä tämän viikon soutustadionilla. Suljemme ovet tältä kesältä perjantaina 4.8. Vastaamme kuitenkin puheluihin ja sähköposteihin normaalisti.

Kirkkoveneitä voi varata jo nyt ensi kesän soutuihin ja ilmoittautuminen avataan syksyn aikana.

Talkoolaisten arvontapalkintojen voittajat

Tämän vuoden talkoolaisten arvontapalkintojen voittajat ovat tässä:
Laura Janhunen, grilli
Jouni Hintsanen, rinkka
Marjo Lallukka-Repo, löylykauha
Sanna Kukkonen, kello
Auli Hämäläinen, kello
Toni Hämäläinen, reppu
Mika Immonen, EA-laukku
Rebekka Räisänen, Sulkavan Suursoutujen 50 v. pikeepaita
Jarmo Munck, pyyhe
Kimmo Koivunoro, kahvimitta
Virve Litmanen, kahvimitta
 
Palkinnot voi tulla noutamaan soututoimistosta. Soututoimisto on auki arkisin kello 9.00-15.00.

Soutuneuvosliivinen voittajat

Juhlasoutujen kunniaksi arvoimme tänä vuonna soutuneuvoksen tittelin saaneiden kesken soutuneuvosliivin. Toimitamme liivit postitse onnellisille voittajille.

Johanna Hasanen
Petri Korhonen
Antti Rämä
Tero Tiitu
Ano Koskela
Ari Kammonen
Tomi Nummela
Anneli Tiainen
Antero Lindqvist
Puhakainen Niina

Onnea voittajille!

Tyttären käden hintana Sulukavan soudut

Käänniinniemessä jälleen, vuosi on 2015. Soudimme mummoni kanssa mökiltä Luukkaanniemestä sinne katsomaan, kun avomieheni olisi soutamassa ensimmäistä kertaa Partalansaaren ympäri. Käänniinniemessä olen noin kaksikymmentäviisi vuotta sitten useampana kesänä monet soudut, kun mummoni, ukkini, isäni ja isosetäni ovat kaikki soutaneet kilpaa Sulukavalla. Silloin mukana olivat eväät ja pienen tytön kannustushuudot jokaiselle ohikulkevalle venekunnalle. Tänään mukaan oli pakattu vain jännitys ja tietynlainen ylpeys siitä miten mies soutaa tiensä sukuumme. Punaisessa paidassaan hän ohitti meidät, tässä vaiheessa vielä hymy tiukasti kasvoille liimattuna, ja heitti lentosuukon rannalla värjöttelevälle avovaimolleen. Kunpa vain olisinkaan silloin tuulisella kalliolla tiennyt, miten se sukuun soutaminen pitikään paikkansa…

Sulukavalla jo tuolloin 29 kertaa soutanut isäni oli joskus suhteemme alkuvuosina todennut (kai puolivitsillä), että kihloihin ei ole menemistä, ellei Partalansaarta ole yksiköllä kierretty Sulukavan souduissa. Se on se miehen mitta. Tästä onkeensa ottaneena mieheni malttoi mielensä 9 vuotta ennen kuin rupesi harjoittelemaan soutuja varten. Kovasti siitä vitsailtiin, ai että nyt sitä päästään rengastamaan minunkin vasenta nimetöntäni, mutta loppuun saakka mieheni pokka piti, ja kosinta pysyi salassa. Perinteisenä miehenä tämä oli kuitenkin ilmoittanut aikeistaan tuona vuonna töissä toisella puolella maailmaa olleelle tulevalle appiukolleen, ja saanut onnen toivotukset kumpaankin koitokseen.

”Haittaako jos en polvistu? En taida pystyä siihen.” mies kysyy noustessaan veneestä vedettyäni sen tukevasti rantaan. Sydän jättää iskun lyömättä. Mies kaivaa soutukamppeistaan pienen mustan samettirasian ja avaa sen astuessaan puisen veneen laidan yli. Rasiassa kimmeltää kaksi samanlaista kultasormusta. Toinen isompi ja toinen hieman pienempi.

”Tulisitko vaimokseni?”

Ei vain mies, vaan myös sormukset, olivat onnistuneesti kiertäneet Partalansaaren. Käteni hinta oli maksettu, ja sydämeni voitettu puolelleen takuuvarmasti.

En muista sainko sanottua sanaakaan, nyökkäämään kykenin ainakin. Ja siinä, miesten saunan edustalla, mieheni pujotti nimettömääni sormuksen, jonka paikka on siinä yhä.

Vuotta myöhemmin kävin avustamassa sulhaseni rantaan omissa polttareissani, ja nyt tuolla Partalansaaren kiertäneellä sormuksella on vieressään toveri, vihkisormus.

Sulukavan soudut eivät siis ole meidän perheessä pelkästään perinteinen urheilutapahtuma, vaan äärimmäisen tärkeä osa elämän suuria käännekohtia.

– Laura Reinikainen (os. Kosonen)

Soututoimisto soutuviikolla

Suursoudut vaikuttavat hiukan soututoimiston aukioloaikoihin. Tavoitat meidän kisakansliasta tai puhelimitse. Emme päivystä sähköpostin ääressä koko aikaa, joten kiireelliset asiat kannattaa hoitaa puhelimitse.

Puhelinnumero: 015-676 100