Tuas souvetaan Sulkavalla!

Aloitan tarinani kolmella ässällä, Sulkava, suursoutu ja suku. Sulkava on tullut tutuksi jo lapsuus ajoilta, suursoutu on mieleen painuva tapahtuma joka kesä, soutukertoja minullakin 13. Läheisin sukuni on Sulkavalta, äitini Partalansaarelta,isäni Heikkurilan kylästä.

Aloitin seudut 2001 ja jäin koukkuun. Ekan seudun jälkeen heitettiin perämies Terhi järveen koska hän hoiti hommansa hyvin (välillä vilkuili vieraisiin veneisiin).

2006 pe yösoudussa olleet yllätti kova ukkosmyräkkä,sitä en unohda koskaan. Ukkonen jylisi, salamoi ja satoi kaatamalla,tuuli oli erittäin voimakas ja se suorastaan paiskasi meidän veneen rantaan, onneksi ei ollut kivikkoa siinä joten selvittiin ehjin nahoin, oltiin läpimärkiä ja kylmä yllätti heti. Reilun puolentunnin jälkeen päästiin jatkamaan,maaliin tultiin vähän viluisina,onneksi sauna oli valmiina odottamassa kylpijöitä. Meidän joukkue veneessä on aika kokenutta, vitsit lentelee, nauretaan ja lauletaankin joskus. Pojat huutelevat naapuriveneisiin tyttöjoukkueille,varsinkin jos ne ohittavat meidät.

Viimekesänä oli tunnelma korkealla kun odoteltiin lähtölaukausta Hakovirralla,silta oli täynnä väkeä ja se tuntui mahtavalta. Odotan innokkaasti 50 vuotis juhlasoutua, ollaan taas samassa veneessä kavereiden kanssa ja toivon monen muunkin tekevän niin.

– Terveisin Hannele Ruottinen Mikkelistä. –