Minna Niemisen ja Sanna Sténin nimet ovat tuttuja monille soutua seuraaville. He tekivät suomalaista soutuhistoriaa vuonna 2005 saavuttamalla ensimmäisen naisten klassisen soudun MM mitalin. Pekingin olympialaisissa 2008 Nieminen ja Stén saavuttivat hopeaa kevyessä pariairokaksikossa.
– Se oli mykistävä kokemus. Tajusin vasta jälkikäteen, mitä olimme saavuttaneet. Se tunne ei katoa koskaan, Nieminen muistelee.
Kuninkuusmatka taittuu sisähankanelosella
Minna Nieminen toimii soutulähettilään roolissa Sulkavan Suursouduissa koko viikonlopun. Perjantaina hän aikoo osallistua Suursoutujen kuninkuusmatkaan sisähankanelosella yhdessä Sanna Sténin, Outi Lapin ja Samu Tainan kanssa. Heidän lähtönsä Hakovirralta on kello 14.50.
Sisähankanelonen on perinteinen puuvene, jossa soutaa neljä henkilöä perähenkilön johdolla. Niemisen mukaan se on ikään kuin pieni teknillinen versio kirkkoveneestä.
– Sisähankanelosilla kilpailtiin paljon 60-70-luvulla. Niitä on paljon esimerkiksi tehtaiden ja soutuseurojen omistuksessa, ja ne on unohdettu vajoihin pölyyntymään, Nieminen harmittelee.
Perämiehenä nelikolla on Tapani Piippola, joka on Sulkavan Suursoutujen ensikertalainen.
– Hän on kerran ajanut Hakovirran siltaa moottoripyörällä, Nieminen nauraa.
Samu Taina on saanut Guinnessin maailmanennätyksen juoksemalla maratonin jääkaappi selässä.
– Hän sanoi soutavansa jääkaappi selässä, mikäli menisimme retkisoutuun, mutta nyt päädyimme sisähanka neloseen. Saa nähdä, soudammeko joskus Sulkavalla jääkaapit selässä, Nieminen nauraa.
Lappi ei ole aiemmin kilpaillut sisähangalla, mutta on soudun moniottelija ja voittanut soudun suomenmestaruuksia useassa eri sarjassa.
Suursouduista alkoi kilpaura
Minna Nieminen on soutanut Suursouduissa yksilösoudussa Partalansaaren ympäri vuosina -97 ja -98, ja voitti molempina vuosina. Vuonna -98 hän osallistui myös klassisen soudun SM-kisoihin ollen neljäs.
– Muistan, kuinka ärsytti maalissa, kun en ollut saanut itseäni uuvuksiin enkä saanut itsestäni kaikkea irti. Siitä tunteesta koko homma alkoi.
Siitä alkoi Niemisen soutu-ura, jona aikana hän on voittanut paitsi olympiahopeaa, myös kolme kertaa MM-mitalin.
Sanna Stén on soutanut Suursouduissa kaksi kertaa aiemmin, vuosina 2000 ja 2013, molemmilla kerroilla kirkkoveneellä. Samassa veneessä Stén ja Nieminen ovat soutaneet kaksikkona viimeksi Uudessa-Seelannissa vuonna 2010.
– Meidät tunnetaan soutuparina Nieminen – Stén. Minulta kysytään aina, että missä Sanna on, jos olen jossain tapahtumassa yksin. Hauskaa olla nyt pitkästä aikaa taas samassa veneessä.
Sanna Stén sanoo jännittävänsä kuninkuusmatkan taittamista sisähanka nelosella.
– Tuntuu nostalgiselle, kivalle ja jännittävälle olla nyt täällä Sulkavalla. Kyllä aina ennen starttia jännittää, se kuuluu asiaan.
Yhdellä yhteistreenillä soutamaan
Mitään erityistä tavoitetta Niemisellä ja Sténillä ei ole, mutta testilenkillä he vetivät 11 kilometriä tunnissa.
– Jos siitä lähdetään, niin se on viisi tuntia, Nieminen pähkäilee.
– Aina kun kisaamaan lähdetään ja lappu on rinnassa, niin vedetään niin lujaa kuin pystytään, Stén komppaa.
Entä miten porukka on treenannut soutuihin?
– Olemme yhden testisoudun tehneet. Ajateltiin, että tätä ei paljasteta, mutta heti jäätiin kiinni, Nieminen ja Stén nauravat.
– Tämä perustuu luottamukseen, että tiedetään, että porukassa jokainen on soutanut ja tietää miten airoja käytetään ja veneessä toimitaan, Stén sanoo.
Jokainen on toki treenannut tahoillaan, jonkin verran vesillä ja lisäksi esimerkiksi soutulaitteella ja kuntosalilla sekä pyöräillen ja talvella hiihtäen.
Molemmilla on ollut elämässä myös pitkä tauko soutamisesta.
– Soutaminen on sellaista, että kun sen kerran oppii, niin kyllä sen osaa. Mutta täytyy sanoa, etten ole uskaltanut yksiköllä tai edes kaksikolla lähteä soutamaan. Se vene on todella kiikkerä, Stén nauraa.
– Olen ollut soudun parista pois kymmenen vuotta. Tämä on kuitenkin niin hieno laji, että välillä olen miettinyt, että miksi se jäi elämästä pois. Nyt olen ollut pitkästä aikaa tosi paljon vesillä, Nieminen kertoo.
Soutulähettilään tehtävä on innostaa soudun pariin
Minna Nieminen on toiminut tänä vuonna Sulkavan Suursoutujen soutulähettiläänä, ja hänen tehtävänsä on ollut saada mahdollisimman moni löytämään tämä upea laji ja osallistumaan Suursoutuihin. Soutulähettilään rooli on ollut inspiroida, tukea ja kannustaa kaiken tasoisia soutajia, vasta-alkajista konkareihin. Nieminen kokee sydämen asiana sen, että voi omalla esimerkillään kannustaa muita soutamisen pariin ja saada ihmiset osallistumaan soutuihin.
Niemisen mukaan tänä vuonna on ollut erityisen hyvät lähtökohdat saada mukaan myös aloittelevia soutajia, sillä Sulkavan Suursoudut tarjoaa ensimmäistä kertaa eri pituisia matkoja. 15 kilometrin matka on mainio vaihtoehto ensikertalaisille, kun taas enemmän soutaneet voivat haastaa itsensä pitkällä kuningasmatkalla.
Nieminen muistuttaa, että Suomi on tuhansien järvien maa, ja jokaisen suomalaisen tulisi kokea Sulkavan Suursoudut ainakin kerran elämässään. Hän uskoo, että Suursouduissa voi kokea samanlaisen fiiliksen, kuin vaikka MM-kisoissa.
– Fiilikset ja tuntemukset ovat varmasti samanlaisia, oli kilpailu tai matka mikä tahansa. Matkalla voi kokea väsymystä ja kipua, mutta maaliin päästyä tunne on sanoin kuvaamaton. Se ilo ja ylpeys ovat kaiken arvoisia.
Sténin mukaan Sulkavan Suursoudut on huikea tapahtuma, joka kokoaa porukkaa yhteen.
– Toivottavasti täällä moni innostuisi lajista.
Teksti ja kuvat
Sulkava-lehti/Mari-Anna Rossi