Sulkavan Suursoutujen suojelija, televisiosta tuttu Jani Halme toimii luovana johtajana ToinenPDH-markkinointiyrityksessä. Soutustadionilla torstaina järjestetyssä Soutuseminaarissa hän selosti täydelle salille, kuinka Saimaata pitää markkinoida paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi.
– Lukioikäisenä olin täällä soutamassa kirkkoveneellä. Tarvittiin kolme miestä nostamaan minut veneestä, veisteli Halme, kun kunnanjohtaja Sakari Varala oli muistellut viimekesäistä kirkkovenesoutuaan, jonka päätteeksi tarvittiin kaksi miestä tukemaan häntä pois veneestä.
Televisiosarjassa Halme etsi tosisuomalaisuutta kirjailija Jari Tervon kanssa.
– Jos lähtisin etsimään tosisaimaalaisuutta, että mikä on se meidän tulevaisuutemme. Toistuvasti huomasin ajatellessani, että lopulta on meillä täällä kysymys aina vedestä, pohti Halme.
– Vesi liittyy rantoihin, lähdelampiin, niemiin, norppiin, rantakoivikoihin, huiman hauskoihin mökkeihin, puuveneisiin, veistämisen taitoon, navigointitaitoihin, kalastamiseen. Kaikki meillä liittyy aina veteen ja siihen liittyy myös meidän tulevaisuutemme, selosti Parikkalassa asuva Halme.
Tarinassa pitää aina olla poikkeus
Halme esitteli, mistä hän ammentaa ajattelunsa Saimaan tulevaisuudesta.
– Markkinoinnissa on pitkään ollut muotina, että pitää olla tarina. Tarinat ovat maailmanhistorian tehokkain viestintämuoto. Mitä enemmän täältä lähtee sometiimin kautta hauskoja ja jännittäviä tarinoita maailmalle niin sitä parempaa markkinointi on, korosti Halme.
Halmeen mukaan tarina on aina tapahtumasarja, jossa joku pyrkii esteistä huolimatta johonkin ja matkalla tapahtuu yllättäviä asioita. Tarinan tärkein mauste ja polttoaine on aina yksi ja sama asia, ja se on tunteisiin käyvä poikkeus.
– Jos tarinassa ei ole poikkeusta, se ei ole tarina. Tunteisiin vetoava poikkeus oli esimerkiksi kunnanjohtajan mainitsema soudun loppuhuipennus, kun hänet lopen uupuneena nostettiin veneestä, selvitti Halme.
Koko ajan pitää Halmeen mukaan miettiä, mikä on se poikkeus, mikä käy sydämeen. Markkinointi ammentaa juuri sen poikkeuksen löytämisestä.
Pitää ottaa kunnon röyhkeä etukeno
Hän esitteli nelikentän, jossa oli ylhäällä asiat, joista asiakas on halukas maksamaan. Ja alajanalla asiat, jotka erottelevat kilpailijoista.
– Asiat, joista asiakas haluaa maksaa eivätkä ole erottelevia, ovat täysin tarpeettomia asioita kommunikoida. Ei ole mitään järkeä käyttää sekuntiakaan niiden asioiden kertomiseen. Tämä on esimerkiksi kuntasektorin helmasynti. Kunta haluaa kertoa, kuinka heillä on hienot päiväkodit ja kuntosalit ja pururata. Kaikilla kunnilla on, joten se ei kiinnosta, Halme painotti.
Markkinoinnissa pitää Halmeen mukaan käyttää kaikki aika erottavien ominaisuuksien etsimiseen ja niistä kommunikoimiseen. Ja nimenomaan sellaisten ominaisuuksien, joista ollaan valmiita maksamaan.
– Taikatemppu on siinä, että erottavien ominaisuuksien pitää olla totta vain osittain. Pitää ottaa kunnon röyhkeä etukeno. Myönteistä tulevaisuusasennetta pitää olla. Kannattaa vetää sitä mopoa rotkoon, innosti Halme.
Saimaan brändi tunnetuksi
Saimaan alueen kehittäminen on Halmeen mukaan kaikkien alueella asuvien vastuulla. Kehittäminen tapahtuu markkinoimalla paremmin, sillä markkinointi pyrkii ajattelun ja käyttäytymisen muutokseen eli käyttämään rahaa johonkin toiseen asiaan. Ei matkusteta Lappiin vaan Saimaalle.
– Jos teemme asioita samalla tavalla kuin aiemmin, niin tiedämme, että mikään ei tule koskaan muuttumaan. Jotta asia muuttuu, tarvitaan brändi. Brändi on ihmisen käsitys tuotteesta, kuten Skodasta, Sulkavasta tai Suursouduista. Brändi on mielikuvien summa, Halme sanaili.
Jos haluaa muuttaa brändiä, pitää muuttaa ihmisten mielikuvaa. Brändin arvo on se, minkä verran enemmän joku on valmis maksamaan brändituotteesta verrattuna vastaavaan tavalliseen tuotteeseen. Kuten vaikkapa merkkilaukku vastaan tavallinen laukku.
– Ihminen valitsee yleensä tutuimman asian. Yli puolet kaikesta ostamisesta kohdistuu tutuimpaan tuotteeseen. Tunnettuuteen panostaminen on äärimmäisen tärkeää. Hinta ohjaa yllättävän vähän ihmisen ostamista. Kohta päästään Saimaan tunnettuuteen, Halme linjasi.
Kun brändi on kunnossa, voidaan asia myydä kalliimmalla. Kun Saimaan brändin on vahva, voidaan pyytää enemmän rahaa esimerkiksi veneen tai mökin vuokraamisesta.
– Kommunikoitavien ominaisuuksien määrä pitää olla pieni hyvässä brändissä. Ei pidä tehdä siis pitkiä listoja, mitä kaikkea meillä onkaan. Pariin erottelevaan seikkaan pitää keskittyä.
Kuntarajat voi unohtaa, Saimaa keskiössä
Halme esitti kymmenen teesiä Saimaan tulevaisuudesta. Ensimmäisenä pitää ankaralla kädellä karsia ja kärjistää.
– Kerromme jatkuvasti aivan liikaa asioita. Yliarvioimme ihmisen kyvyn muistaa ja omaksua asioita. Kaikessa viestinnässä pitää olla merkittävästi niukkasanaisempia ja selkeämpiä. Tarinan voimaa pitää hyödyntää ja miettiä, mikä se meidän poikkeus onkaan, Halme sanoi.
Halmeen mukaan ei pidä yhtään miettiä, missä kunnassa ollaan. Pitää kommunikoida vain ja ainoastaan asiaa nimeltä Saimaa.
– Kun menen Italiaan Garda-järvelle, ei minulla ole mitään tietoa, missä kunnassa tai maakunnassa olen. Saimaa on Suomen Garda-järvi. Kaikki Saimaan alueen kunnat ja kaupungit ovat Saimaata. Kaikki muu markkinoinnissa kannattaa unohtaa, tuumi Halme.
Julkisia saunoja tarvitaan lisää
Kakkosteesinä on sauna. Halmeen mukaan on käsittämätöntä typeryyttä Suomen kansalta, että se on unohtanut, kuinka mahtava asia sauna on. Ruotsalaiset menivät euroviisuihin saunabiisillä.
– Aivan liian vähän on julkisia saunoja Suomessa. Savonlinnaan Riihisaareen on kuulemma tänä kesänä vihdoin tulossa julkinen sauna. Ja Sulkavalla Marimekon taloon on juuri saatu uusi sauna, Halme selosti.
Tiittalan kartanon ja Marimekon talon omistava Timo Huttunen tokaisi tähän, että Tiittalassa on jo kahdeksan saunaa, joten Marimekon sauna on yhdeksäs. Ja pari muuta saunaa on Marimekon taloon vielä tulossa. Sauna on kansainvälisesti supertärkeä asia.
Saimaa on villin Pohjolan järviseutu
– Kansainvälisesti katsottuna Suomi on myyttistä villiä Pohjolaa, jossa elää Euroopan suurin eläin, hirvi. Lisäksi luonto on täynnä käsittämättömiä villipetoja. Me olemme tämän villin Pohjola järviseutua, Halme selosti.
Hänen mukaansa Saimaan markkinoinnissa kannattaa käyttää myös sitä seikkaa, että kylät ja kaupungit on rakennettu saarille, mikä on perin hämmästyttävää. Savonlinna on rakennettu kolmelle saarelle, kuten Rooma seitsemälle kukkulalle.
– Sulkava on saarille rakennettu. Hyvä kun pysyy pystyssä, kun on niin saaristoista. Tämä on tarinan iso osa, Halme korosti.
Saimaa on Halmeen laskujen mukaan maailman suurin sisävesisaaristo, jollaista ei ole kellään muulla. Saimaalla on enemmän rantaviivaa kuin Espanjalla. Halmeen muistin mukaan Saimaalla on 16 000 saarta.
Saimaalla eletään luksuselämää
Yhtenä teesinä Halmeella oli, että Saimaalla eletään luksuselämää. Saimaa ja maaseutu on luksusta, tavoittelemisen arvoinen paikka asua, elää ja käydä.
– Täällä ihminen pystyy pikkurahalla näkemään ympäri vuoden sellaiset maisemat ja elämäntavat, joita ei muualta löydä. Vesi on osa meidän elämäntapaa ja arkea. Uimme valtavasti ja koko ajan. Liikumme valtavasti vesillä. Vedessä oleminen, lutraaminen ja pulikointi on meille normaali osa elämää, koska olemme myyttisen Pohjolan järviseutua.
Saimaan valttina on myös patojen purkaminen lohikalojen jokeen nousua varten. Sähkön pienvoimaloita ei enää tarvita. Saimaasta pitää Halmeen mukaan muodostaa patojen purkamisen mallialue koko Euroopassa.
– Samalla tulemme pelastaneeksi maailman uhanalaisimman eläimen eli Saimaan järvilohen, Halme mainitsi.
Hurjia herkkuja syötäväksi
Saimaalle tarvitaan hänen mukaansa myös ankkuri-investointeja ihmeitä tekevien hullujen yrittäjien tueksi.
– Esimerkiksi S-ryhmän pitää kantaa vastuunsa. Kolille osuuskauppa on rakentanut juuri kaksi uutta hotellia. Missä ovat investoinnit matkailuun Etelä-Savossa, ihmetteli Halme. Myös valtion avustuksia ja investointeja tarvitaan.
Halme tiivisti vielä lopuksi sanomansa.
– Saimaa on villissä Pohjolassa sijaitseva suuri järvi, jossa on maailman suurin sisävesisaaristo, yli 50 000 saunaa, tulkaa käymään siellä. Kaupungit ja kylät on rakennettu saarille, aivan hämmentävä asia. Kaiken kulttuurin keskiössä on yksittäinen järvi, jossa liikutaan, uidaan, viihdytään ympäri vuoden, rauhoitutaan, on hurjia herkkuja syötäväksi. Kaikki tämä on jotain, joka on kokemisen arvoista ihmiselle, joka on mielestään nähnyt jo kaiken.
Halme sai raikuvat ja pitkät aplodit innostavan ja paremman tulevaisuuden uskoa huokuvan esityksensä päätteeksi.
Teksti ja kuvat:
Sulkava-lehti/Jari Kallio