Teksti ja kuvat Jari Kallio
Sulkavan Suursoutujen soutuseminaari järjestettiin torstaina iltapäivällä Soutustadionilla, jonne oli kerääntynyt salin täydeltä yleisöä kuuntelemaan tapahtumien järjestämisen merkitystä Saimaan alueelle ja Sulkavan kunnalle.
Suursoutuja järjestävän Tiittala Eventsin toimitusjohtaja Timo Huttunen avasi tilaisuuden kertomalla, että soutuseminaarissa ollaan perinteisesti läsnä nyt toista kertaa, sillä tapahtuma lanseerattiin viime vuonna.
– Sulkavan Suursoudut käynnistyivät tänään aamupäivällä retkisoutujen lähdöillä, joissa oli vajaat kaksisataa soutajaa. Huomenna lähdetään sitten 60 kilometrin kuninkuusmatkalle, iloitsi Huttunen.
Huttusen mukaan soutajamäärissä ollaan viime vuoden tasolla, jolloin soutajia oli 2111. Viime viikkojen sateiset säät ovat hieman karsineet viime hetken ilmoittautujia.
– Auringon paistetta on kuitenkin luvassa tälle illalle sekä etenkin perjantaille ja lauantaille, joten tapahtumassa on perinteisesti hyvät säät, Huttunen sanoi.
Uusia soutajia runsaasti mukana
Suursoutujen tapahtumaa on uudistettu paljon. Tavoitteena on saavuttaa 4000-5000 osallistujaa vuoteen 2028 mennessä, sillä Suursoudut täyttää silloin 60 vuotta.
– Kansainvälisyydestä sen verran, että meillä on noin sata ulkomaista soutajaa. Kansainvälistyminen on meidän pyrkimyksenä, joten tulevina vuosina tavoitteena on tuhat ulkomaista soutajaa, korosti Huttunen.
Erityisen tyytyväinen Huttunen oli siitä, että mukaan on saatu nyt lähes 900 sellaista soutajaa, jotka ovat mukana ensimmäistä tai toista kertaa. Suuri uusien soutajien lukema sai yleisön antamaan raikuvat aplodit.
– Erittäin hienoa, että meillä on lukuisia soutukonkareita mukana, mutta myös uusia soutajia kaivataan koko ajan, Huttunen painotti.
Lisää iloista tekemisen meininkiä
Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen totesi, kuinka Suursoudut on suurtapahtuma paitsi Sulkavalle mutta myös koko Etelä-Savon maakunnalle.
– Kunniatehtäväni on toimia tämän vuoden Suursoutujen suojelijana. Samassa veneessä olemme kaikki, mitä tulee Etelä-Savon alueen kehittämiseen, elinehtoihin, elinvoimaan ja markkinointiin, sanoi Utunen.
Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen pohti soutuseminaarissa, kuinka ihmiset saadaan takapihoilta mukaan maakunnan lukuisiin kesätapahtumiin. Hän piti Suursoutuja hienona esimerkkinä omaleimaisesta eteläsavolaisesta tapahtumasta.
Hänen mukaansa tähän iloiseen maakuntaan kaivataan aina tekemisen meininkiä ja tapahtumia, mistä Suursoudut on hieno esimerkki.
– Mitähän Partalansaaren kyläaktiivien porukka silloin vuonna 1968 mietti, kun alkoivat järjestämään ensimmäisiä saaren ympärisoutuja. Varmasti samoja asioita kuin nyt eli kuinkahan paljon tulee soutajia, onkohan se hitti vai huti, löytyykö tekijöitä ja osallistujia. Ensimmäisessä soudussa oli 38 soutajaa, minkä jälkeen vuosien myötä päästiin todella suuriin lukuihin, sanaili Utunen.
Hienoa on Utusen mukaan toivottaa kuudesta eri maasta tulevat soutajat mukaan. Hän arveli, että ensi vuonna otetaan mukaan norjalaiset, jotka ovat jalkapallon MM-kisojen yleisössä kovasti yhdessä soutaneet kannustuksen merkiksi.
Omaleimainen, perimästä lähtevä tapahtuma
– Tärkeää on rohkeus, oman tyyppisen, meidänlaisen tapahtuman järjestäminen. Etelä-Savo on pinta-alaltaan Suomen vesistöisin maakunta. Hienoa että valtavan Partalansaaren kiertämisellä tuodaan tätä maakunnan omaleimaisuutta esille, sanoitti Utunen.
Utusen mukaan vain taivas on rajana, mitä kaikkea voidaan kehittää. Tähän tarvitaan paljon taustatyötä siitä, että ymmärretään, mikä innostaa ihmisiä tulemaan ja kokemaan.
– Kaikki tunnusluvut näyttävät nyt siltä, että ihmiset ovat entistä enemmän valmiita lähtemään takapihoiltaan tapahtumiin liikkeelle. Osallistumisen ja yhdessä tekemisen sekä toinen toisemme kohtaamisen kulttuuria on luvassa, Utunen totesi.
Sulkavan Suursoudun kaltaiset tapahtumat, jotka lähtevät omasta perimästä ja taustasta, ovat Utusen mukaan juuri parhaita tapahtumakulttuurin edistäjiä.
Utunen kiitteli Tiittala Eventsiä, vapaaehtoisia sekä Sulkavan kuntaa Suursoutujen aikaan saamisesta. Hänen mukaansa on tärkeää tukea olemassa olevia tapahtumia sekä niiden kasvupyrkimyksiä.
Tapahtumat luovat mainetta
Tapahtumia järjestävien tahojen yhteisen yhdistyksen Tapahtumateollisuus ry:n kehittämispäällikkö Susanna Malo kertoi, että yhdistys perustettiin vuonna 2021 keskellä koronapandemiaa, kun huomattiin, ettei tapahtumien merkitystä koko yhteiskunnalle oikein ymmärretä.
– Tapahtumia kannattaa miettiä siltä kannalta, kuinka valtava teollisuuden ala tapahtumat ovat kokonaisuudessaan. Tapahtumia voi verrata mihin tahansa teollisuuden alaan. Kyse on laajasta elinkeinosta, sanoi Malo.
Malo kysyi, mitä yhteistä on Savonlinnalla, Kaustisella, Porilla, Vimpelillä ja Sulkavalla. Jokaisella kunnalla on oma merkittävä tapahtuma, jolla on suuri merkitys koko kunnan identiteettiin ja maineeseen.
– Itselleni Suursoudut on hyvin tuttu tapahtuma, sillä isäni on käynyt täällä vuosikymmenien ajan soutamassa. Tapahtumat luovat vahvoja mielikuvia alueesta. Usein kuuluisa tapahtuma on ensimmäinen asia, joka uudesta alueesta tiedetään, Malo sanoi.
Soutuseminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin tapahtumien merkitystä kuntien vetovoiman kannalta. Mukana olivat Savonlinnan kaupungin tapahtumapäällikkö Marita Kajander (vas.), Tapahtumateollisuus-yhdistyksen kehittämispäällikkö Susanna Malo, Joroisten musiikkipäivien taiteellinen johtaja Jussi Merikanto, Salppuri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen.